sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Hyvä viikonloppu. Reseptejä ja rokkia

Viikonloppu on ollut kyllä tosi hyvä. Sopivasti tekemistä sekä lepäämistä ja kaikki tekeminen vielä tosi mielekästä.
Lauantaina pidin lepopäivän. Nyt on tullut tavaksi että toinen viikonlopun päivistä on se lepo ja nyt kun peli oli taas sunnuntaina niin lauantai meni levätessä. Ihan kiva sillä jalat on pelissä sitten aina täydessä terässä.

Eilen illalla tuli käytyä pitkästä aikaa keikalla. Ihan hävettää kuinka vähän on viime aikoina pääsyt käymään, kun yhdelläkään festarilla ei tänä kesänä vierailtu. Nyt on kuitenkin hyviä bändejä tulossa suht paljon tänne päin joten voisi jonkun toisenkin käydä katsomassa tässä syksyn aikana.
Keikalta kotiuduttiin puolenyön jälkeen ja oli kyllä menoa ja meininkiä koko rahan edestä. Bändi oli yksi suosikeistani ja kaiken lisäksi näin kyseisen bändin nyt vasta ekaa kertaa. Kaksi kertaa on ollut lähellä. Ensin myöhästyttiin ruisrockista juuri sen verran että kuulin kuin Jone Nikula speekkasi bändin ulos ja toisella kertaa olin taas vähän myöhässä ja väärällä puolella Tuskan festarialuetta rajaavaa aitaa. :D
Kuvia en muistanut puhelimella näpsiä kun niin tiiviisti keskityin soittoon.
Tuolta voi käydä vakoilemassa minkälaista musiikkia ja mitä artistia sitä on käyty kuuntelemassa
http://www.youtube.com/watch?v=I98EGCzFcmY

Tänään oli sitten päivällä peli. Tulos erittäin positiivinen parin vähän heikomman pelin jälkeen ja omakin peli kulki ihan kivasti.
Syksyn sateet on vaan pehmittänyt kenttää sen verran että pelaaminen sillä on erittäin raskasta. Vielä kun on tälläinen ripakinttu niin olisi mukavempi liidellä vaikka vähän kovalla alustalla kuin mönkiä mudassa. No okay, ei se nyt mutaa ollut, mutta pehmeää silti.
Pohkeet ja alaselkä ilmoittivat heti pelin jälkeen että kyytiä on saatu. Kevyen ylämäen kävely parkkipaikalta kotiin tuntui kestävän iäisyyden kun ei meinannut edes sitä jaksaa kävellä.
Vetäisinkin kompressiosukat jalkaan että hiukan tuo palautuminen nopeutuisi.
(minkäslaisia kokemuksia teillä on kompressiosukista, jos on?)
Jotain varmaan kertoo myös se että ruuanlaiton toteutin niin että istuin tuolilla ja pilkoin ruokaan tulevia aineksia istuen. Ihan siksi että seisominen ei tuntunut yhtään mukavalta, juuri ja juuri mahdolliselta.

Ruokaa on tehty ja vähän innostuttu kokkaamaan muutakin.
Ruuaksi chili con carnea, jota tuli sellainen setti että riittää varmasti pariksi päiväksi.
Lisäksi työkaverilta saaduista valkeakuulaista  törkkäsin omenahillon ja sitten vielä salaattikastikkeen oman reseptin mukaan. Nyt odottelen että letut valmistuu, sitten onkin kokkailtu ihan tarpeeksi tälle sunnuntaille.
Peliä ennenhän pitää vähän aina tankata että saa hiilarivarastot täyteen ja pelin jälkeen sitten sama juttu. Oikeastaan on ihan sama millä hiilarilla tuon tekee, kunhan määrät on oikeita. Itse suosin mieluiten lettuja jos se on mahdollista. ;)

Chili con carnen osaa kaikki varmaan tehdä, joten reseptiä en siitä kirjoita, mainitsen vaan että kidneypapuja ja valkoisiapapuja saa olla reilusti jauhelihan seassa sekä chiliä myös ihan reilusti ja kunnon chiliä, ei mitään valmista jauhetta tai sosetta.

Paljon sipuleita, chiliä, papuja sekä jauhelihaa

Omenahillo on myöskin suht helppo tehdä. Ainut mikä vaatii tarkkaavaisuutta on säilytypurnukoiden pesu ja kuumennus että säilyvyys pysyy hyvänä.
Noin kilo omenoita, n. 3dl hillosokeria, kanelia ja 1pieni chili.
Kiehautetaan sokeri, kaneli ja pieneksi pilkottu chili.
Lisätään pilkotut omenat.
Pyöritellään ja sekoitellaan rauhallisesti, omenoiden miedosti kiehuessa.
Kun seos on omaan mieleen tarpeeksi tasaista, kaadetaan se kuumennettuihin purkkeihin ja suljetaan ilmatiiviisti. N. 1kilo valkeakuulasta ja hilloa tuli kaksi tuollaista purnukkaa, eli suht paljon menee kasaan.

Noin kilo. Valkeakuulas ehkä se paras hillo-omena
Kiehutellaan kera kanelin, sokerin ja yhden chilin.
Kilosta tulee 2täyttä purnukkaa

Hyvä salaattikastikehan on hiukan etikkainen. Jos et etikasta tykkää niin älä tee ihan näin etikkaista, mutta jos et sitä vihaakkaan niin tätä kyllä syö. Tämä kastike on sellaista että sitä salaattia rupeaa meillä ainakin menemään normaalia enemmän ihan sen takia että pääsisi kastikkeeseen käsiksi.
Öljyä, etikkaa, valkosipulia, sitruunamehua, chiliä ja kananmunan keltuainen. Mausteeksi mustapippuria, tinjamia ja suolaa.
Kaikkia näitä oman maun mukaan, mutta öljyn ja 6% etikan suhde on n. 1/3 etikkaa ja 2/3 öljyä. Itse laitoin hiukan tuota enemmän etikkaa. Etikasta puolet omenaviiniä ja puolet balsamicoa. Oman maun mukaan siis.
Sipulit (3kynttä) tosi pieneksi, samoin chilit (8 kpl).
Sitruunamehu, öljy sekä etikka myöskin kulhoon ja sitten pienen sekoittelun jälkeen keltuainen sekaa. Lopuksi vielä suola, mustapippuri ja tinjamia.
Lisää sekoittelua niin että seos muuttuu hiukan `kellertäväksi` ja sitten kastike onkin jo valmis.
Nuo sipuli ja chili määrät on mitä itse käytän. Chilit on omasta kasvatuksesta, mutta tulisuutta niistä irtoaa saman verran kuin n. neljästä kaupan punaisesta suippochilistä.

pikku chilejä, valkosipulia, normi etikkaa ja balsamicoa sekä sitruunamehua.
Kastikkeesta saa tulla melko vahvaa, koska sitten sitä ei tarvitse sinne salaattiin niin paljoa aina lorauttaa, mutta makua tulee silti aina kivasti. Sipuli ja chilin maku tasoittuu tuonne liuokseen joten ei tarvitse pelätä että välillä tulisi vähän kovempi `potku` läpi. Kastiketta saa aina ravistaa ennen käyttöä että etikka ja öljy sekoittuu. Vähän siis tuppaavat erottumaan pullossa vaikka tuo keltuainen onkin lisätty. Ilman keltuaista en tiedä sekoittuisiko juuri mitenkään.

Nyt kuitenkin on jo lettujen aika joten hyvää sunnuntai loppuiltaa ja alkavaa viikkoa.

2 kommenttia:

Kommentit ovat aina tervetulleita, jopa suositeltavia...